Korona lisännyt vuorovaikutuksen tarvetta taloyhtiöissä
Korona vaikuttaa asumiseen
Psykologi Outi Reinolan työssä näkyy koronan vaikutus asumiseen. Kotona vietetty aika lisää talon äänimaailmaa, epävarmuus kiristää hermoja, eikä suomalaisten perinteisen juro tapa suhtautua kanssakulkijoihin helpota tilannetta.
– Taloyhtiöissä ei ole ehkä vielä huomattu, että korona vaikuttaa asumiseen paljonkin. Nyt on selkeästi enemmän tarvetta asukkaiden väliselle yhteydenpidolle, niin kasvotusten tapahtuvalle kuin vaikkapa digitaaliselle viestinnälle, kunhan se on vuorovaikutteista, kertoo Outi, joka toimii psykologina Terveystalossa.
Vaikka Outi keskittyy työssään työterveyteen, asumiseen liittyvät ongelmat ovat korona-aikana kytkeytyneet tiiviisti työn tekemiseen. Etätyöt pitävät ihmiset kotona ja päiväsaikaankin kaivataan hiljaisuutta. Koronan aiheuttama epävarmuus stressaa ja madaltaa kynnystä ärsyyntyä koetuista äänistä. Riidan ainekset ovat helposti koossa.
Olemme täällä porukalla tekemässä yhteistä hyvää
– Ongelmana on, että ajattelemme usein, että muiden pitäisi elää samalla tavalla kuin minä elän. Meitä suomalaisia vaivaa myös joustamaton usko sääntöihin ja kummallinen vihamielisyys muita ihmisiä kohtaan. Ajattelemme helposti, että joku pitää meteliä vain kiusatakseen meitä.
Outi vierailee usein Tanskassa, missä hänen tyttärensä asuu. Tanskasta hän toisi meille kyvyn ajatella asioita toisten näkökulmasta.
– Eräällä kerralla olin uimarannalla, jossa oli paljon ihmisiä ja vain yksi vessa. Ajattelin, että vessa on varmaan ihan kauheassa kunnossa, mutta se ei ollutkaan. Sain selitykseksi, että tanskalainen ajattelee aina seuraavaa vessaan tulijaa. Ehkä meidänkin kannattaisi viedä ajatusmalliamme siihen suuntaan, että me olemme täällä porukalla tekemässä yhteistä hyvää ja että asunto ja asuinympäristö on viihtymistä varten.
Korona romutti muuttumattomuuden unelman
Korona-aikana koettu turvattomuus on jopa korostanut sääntöihin takertumisen vimmaa. Toisaalta tämä aika on tuonut esiin nimenomaan naapureiden välisen auttamisen ja keskinäisen yhteydenpidon tarpeen.
– Korona romutti suomalaisten unelman muuttumattomuudesta, joka koetaan turvalliseksi. Siksi tarvitaan yhä enemmän keskustelua muun muassa yhteisistä säännöistä ja siitä, miten säännöillä voitaisiin palvella kaikkien asumisviihtyisyyttä, toteaa Outi ja antaa esimerkin omasta talostaan.
– Olemme vuosikausia yrittäneet saada pesutupaan toisenlaista varausjärjestelmää. Pesutuvan sallittu käyttöaika ja varausjärjestelmä ei todellakaan enää palvele tämän päivän ihmisten tarpeita. Mutta koska hallitus pysyttäytyy 50 vuotta voimassa olevassa käytännössä, asiaa ei saada muutetuksi ja kaikki kärsivät. Tällaisia tilanteita ei avata muuten kuin keskustelemalla.
Outi pistää uskonsa uuteen sukupolveen, joka on selkeästi vuorovaikutteisempi.
– Nuoret kirjoittelevat luontevasti söpöjä lappusia ilmoitustaululle kertoakseen vaikkapa tupareista. Ilokseni olen joskus löytänyt lappuihin kirjoitetun myös tervetulotoivotus uusille naapureille.
Yksinpärjäämisen kulttuuri kannattaisi murtaa
Korona toi talojen ilmoitustauluille tai yhteisille facebook-sivuille myös avunantotarjoukset, mikä on hieno asia. Toivoisin, että sinne ilmestyisi myös avunpyyntöilmoituksia. Ehkä se vähentäisi myös suomalaisten tarvetta pärjätä kaikessa yksin, pohtii Outi.
Yksinpärjäämisen kulttuuri voi osaltaan olla syy siihen, että siedetään huonosti toisten elämäntyyliä. Yhteisöllisempi elämäntyyli auttaisi ymmärtämään toisia paremmin ja ehkä näkemään kerrostaloasumisen edut selkeämmin. Moni suomalainen ilmoittaa yhä mieleisimmäksi asumismuodokseen omakotitalon.
– Voi toki miettiä, että jos ei siedä normaaleja elämän ääniä, onko kerrostaloasunto oikea ratkaisu. Mutta jos kerrostalossa asuu, voi itsekin paremmin, jos kykenee ajattelemaan, että naapurissa asuu lähtökohtaisesti hyviä ihmisiä. Samoin keskustelemalla kasvotusten ja ystävällisesti asioista parantaa omaakin viihtyisyyttä ja kehittää asioita eteenpäin. Vain keskustellen ja neuvotellen asiat kehittyvät, korostaa Outi.
Menestyvät yritykset edistävät vuoropuhelua
Vaikka talon ilmapiiri on paljon kiinni asukkaiden omasta toiminnasta, myös taloyhtiöllä tai vuokra-asuntoja omistavalla yhtiöllä on erittäin tärkeä rooli sekä ilmapiirin luojana tai ylläpitäjänä. Viestintää monipuolisesti kehittävä yhtiö edistää Outin mielestä myös talojen kysyntää markkinoilla. Esimerkin vuorovaikutteisen viestinnän merkityksestä hän ottaa yritysmaailmasta.
– Menestyneet yritykset ovat ymmärtäneet jo aikaa sitten, että käskyttämällä työntekijöistä ei saada hyvää tulosta irti, vaan parhaat ideat syntyvät, kun viestintä on vuorovaikutteista ja työntekijöiden kesken vallitsee hyvä fiilis, kannustaa Outi.
Saman ilmiön ovat huomanneet myös monet taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt, ja siksi myös moni One4all:n asiakkaista on päätynyt panostamaan aktiiviseen ja tavoittavaan viestintään, ja osallistamaan asukkaitaan päätöksentekoon.
Korona vaikuttanut myös positiivisesti
Jos on korona tuonut paljon epävarmuutta, turvattomuutta ja muutoksia ihmisten elämään, on siitä ollut hyötyäkin. Ihmisten toimintatapa on Outin mielestä monessa asiassa muuttunut myös positiiviseen suuntaan.
– On tämä aika tuonut tullessaan joustavuutta ja ihmisten huomioon ottamista. Ehkäpä se on jo jossain määrin lisännyt myös ihmisten välistä keskustelua. Ja jos minunkaltainen boheemi siivoaja on alkanut desinfioimaan hissin kahvoja, niin varmaan moni muukin on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota asuintalonsa siisteyteen, naurahtaa Outi.
Psykologi Outi Reinola, Terveystalo
Lue lisää taloyhtiön toimivan asukasviestinnän edellytyksistä ja mahdollisuuksista.
