Talot ovat ihmisiä varten

Kiinteistöalan konkari Reijo Savolainen korostaa, että talot ovat ihmisiä varten ja elämää varten. Asumisviihtyisyyteen kannattaa panostaa asukasviestinnän ja digitaalisuuden keinoin.

– Aikaisemmin korostettiin tekniikan merkitystä ja kiinteistöt olivat pyhiä asioita. Onneksi nyt ymmärretään, että talot ovat elämisen välineitä. Jotta markkinoilla pärjää, kiinteistöjä pitää ymmärtää kehittää ihmisten tarpeiden mukaan ja olla kykyä yhdistää tuotteet ja tarvitsijat, korostaa Reijo.

Reijon pitkään työuraan on kuulunut muun muassa vuokrataloyhtiöiden johtaminen. Sen lisäksi hän on toiminut aktiivisesti alan järjestöissä. Taloustieteilijän koulutuksen saanutta miestä on viehättänyt alan monipuolisuus.

– Olen luonteeltani utelias ja tähän alaan liittyvä sosiaalisuuden, talouden ja tekniikan poikkitieteellisyys on viehättänyt, toteaa Reijo, joka on nykyisin Kiinteistöalan veteraanit Kivet ry:n puheenjohtaja ja Kiinteistöalan ammattilaiset AKHA ry:n hallituksen jäsen.

Molemmat yhdistykset tarjoavat jäsenistönsä kertyneen kokemuksen alan hyödyksi. Reijokin on antanut rakennuttamisen, vuokra-asuntojen markkinoinnin, asukashallinnon ja kiinteistöjen ylläpidon kokemuksensa One4all Finland Oy:n käyttöön toimien hallituksen puheenjohtajana.

Tekniikasta oltava asukkaille hyötyä

– Uskon todella paljon digitaalisen viestinnän tarpeellisuuteen. Tärkeintä on kuitenkin tehdä tekniikasta mahdollisimman helppokäyttöistä eli siitä pitää olla asukkaille hyötyä. Olen hyötyajattelija, mutta korostan pitkäntähtäimen hyötyä. Asuntojen omistajalla pitää olla visio siitä, mihin tähdätään ja pitää uskaltaa tehdä valintoja, joiden edut eivät välttämättä ole heti nähtävissä.

Reijo itse panosti Kruunuasunnot Oy:tä johtaessaan tulevaisuuden tekniikkaan jo parikymmentä vuotta sitten ottaessaan käyttöön asukas-TV:n asukasviestinnän edistämiseksi.

Myös asukashallinnon kehittämisessä Reijon luotsaamat yhtiöt ovat olleet aikaansa edellä. Jo 80-luvulla Rautatieasunnot Oy:n taloissa perustettiin asukastoimikuntia, pidettiin asukaskokouksia ja mietittiin, miten asukkaat pystyttäisiin tavoittamaan parhaiten. Erityisesti korjaushankkeissa asukasviestinnän merkitys havaittiin keskeiseksi tekijäksi projektin onnistumisessa.

– Viestintä Asukas-TV:n kautta ei toiminut riittävän hyvin, koska se vaati liikaa asukkailta vaivaa kanavien asentamiseksi eli se ei ollut helppokäyttöinen. Kruunuasunnoilla kokeilimme porrashuonenäyttöjä ja ne ovat osoittautuivat toimiviksi. Asukkaat osoittivat taulujen tarpeellisuuden muun muassa siten, että antoivat heti palautetta, jos näytöt eivät toimineet, naurahtaa Reijo.

Viestintä on keskustelua

Tekniikkaa ei Reijon mielestä saisi kuitenkaan päästää isännäksi ja unohtaa ihmisten välistä kanssakäymistä.

– Ymmärrän kaiken viestinnän keskusteluna, johon tarvitaan sekä kasvokkain tapahtuvaa että hyvänä lisänä digitaalista vuorovaikutusta. Toivon, ettei koskaan unohdeta ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä erityisesti asuinyhteisön ilmapiirin kehittämisessä. Jos on hyvä ilmapiiri ja keskustelukulttuuri, tarvenäkemys erilaisista asioista syntyy melkein itsestään, toteaa Reijo, joka oppi aikoinaan kantapään kautta ihmisten tarpeen tulla kuulluiksi.

– Aikoinaan pidimme Pieksämäellä asukaskokouksen. Kun asiat oli käyty tunnissa läpi, lopetimme kokouksen. Sitten jouduimme seisomaan kovassa pakkasessa ulkona, kun ihmiset alkoivat pikkuhiljaa kertoa heille tärkeitä asioita. Silloin päätin, että asukaskokouksille varataan aikaa vähintään kaksi tuntia, että kaikki tulevat varmasti kuulluiksi.

Joka tapauksessa viestintää kannattaa Reijon mielestä ajatella talonmiesjärjellä eli miettiä miten viestin saa parhaiten perille.

– Monikanavaisuus on erittäin tärkeää niin kauan kuin kännykkä korvaa paperin. Vielä se ei sitä tee, korostaa Reijo.

Viestintä osaksi arvoja ja arjen toimintaa

Viestinnän ymmärtäminen tärkeänä osana organisaation arvoja ja kaikkea arjen toimintaa antaa Reijon mielestä kilpailukeinon niin asunto-osakeyhtiölle kuin vuokrataloyhtiölle.

– Viestinnän keinoin rakennetaan talolle ja yhtiölle osoitetta, ikään kuin yrityskuvaa. Sillä puolestaan on merkitystä niin omistusasuntojen arvonkehityksen kuin vuokrataloyhtiön asuntojen kysynnän kannalta, toteaa Reijo.

Vuokrataloyhtiöissä Reijo arvelee viestinnän merkityksen ymmärrettävän paremmin kuin asunto-osakeyhtiöissä.

– Asunto-osakeyhtiöissä tuijotetaan helposti vain kuluja ja kustannuksia eikä ymmärretä tuottavuuden merkitystä. Tarkoitan tuottavuudella erityisesti asumisviihtyisyyttä, joka on selkeä kilpailukyky tänä päivänä, toteaa Reijo ja korostaa digitaalisuuden merkitystä olennaisena osana tulevaisuutta.

– Digitaalisuuden merkitys on tulevaisuudessa ilman muuta vahva. Lapsenlapsemme eivät puhu digitaalisuudesta, vaan elävät sitä. Siksi on tulevaisuutta ymmärtää ottaa digitaalisuus vahvasti huomioon kiinteistöalan kehittämisessä, painottaa Reijo.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että taloyhtiöissä on myös henkilöitä joita digiviestintä esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen kautta ei tavoita. Heitä ei saa viestinnässä unohtaa, vaan heitä täytyy tavoitella esimerkiksi digitaalisten porrastaulujen tai perinteisten ilmoitustaulujen viestein. Eräissä tilanteissa myös osakas- ja asukaskohtaiset paperiset tiedotteet ovat vieläkin tarpeen.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Tuotteet ja palvelut

Asiakastarinat

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Haluatko kuulla lisää tai kysyä lisätietoja?

Soita tai lähetä minulle sähköpostia – kuulisin mielelläni kuinka voimme olla avuksesi. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Henry Hietavala, myynti