Yhteisöllisyys taloyhtiössä: kiinteistön ja asukkaiden hyvinvoinnin tukipilari myös vaikeina aikoina
Yhteisöllisyyden kehittäminen taloyhtiössä kantaa hedelmää monin tavoin niin arjen sujumisessa kuin kiinteistön ylläpidossakin. Yhteisöllisyyttä voi edistää monin keinoin, esimerkiksi kehittämällä asukasviestintää nykyaikaisilla alustoilla ja rohkaisemalla asukkaita yhteisiin aktiviteetteihin.
Perinteisesti viestintä on monissa taloyhtiöissä keskittynyt enemmän pakollisten asioiden, kuten kieltojen, määräysten ja aikataulujen tiedottamiseen. Syynä viestinnän vähäisyyteen on saattanut olla esimerkiksi sen aiheuttamat kulut tai vanhentunut tapa viestiä. Joskus taas asiaa ei vain ole ajateltu tai suunniteltu sen enempää.
Mitä se yhteisöllisyys sitten on?
Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi naapuruston tiiviinä yhteistyönä arjen askareissa ja toisaalta huolenpidossa niitä kohtaan, jotka sitä tarvitsevat. Vaikka kaikilla on oikeus omaan erilliseen tilaansa ja elämäänsä, yhteisöllisyys voi luoda turvallisen ilmapiirin ja mahdollisuuden tuntea itsensä osaksi yhteisöä.
Ennen vanhaan puhuttiin, että koko kylä kasvattaa. Tässä yhteisöllisessä mallissa on paljon hyvää ja turvallista – se myös sopii taloyhtiöön varsin mainiosti. Nykyään puhutaan paljon myös yksinäisyyden haasteista, ja toki toivoisi, että jokainen tuntisi kuuluvansa vähintäänkin omaan asuinyhteisöönsä. Useissa taloyhtiöissä on tarjolla yhteistiloja, joita voi hyödyntää kokoamaan asukkaat yhteen ja vahvistaa yhteishenkeä esimerkiksi kahvittelun, ruoanlaiton, pelikerhon tai talkoiden illanvieton merkeissä.
Kotien ja taloyhtiön tilojen huoltoa ja huolenpitoa yhteistuumin
Yhdessä tekemisen lomassa kiertää tärkeä arjen tieto, vaikkapa muistutus rasvasuodattimen pesusta tai lattiakaivon puhdistuksesta. Kun kuulee, miten naapurit huoltavat kotejaan, tulee monelle itsellekin ajatus tehdä samoin – voi sitten myöhemmin itsekin todeta hoitaneensa asian kuntoon. Yhteisvoimin on moni asia mukavampaa, vaikka olisi tylsistäkin huoltotoimista kyse.
Asukkaiden aktiiviset toimet auttavat myös taloa voimaan paremmin. Ja kun naapureita ei tarvitse enää jännittää, niin ujompikin saa ehkä sanottua, että tarvitsee apua tai on havainnut jossain jotain korjattavaa, jolloin asiaan voidaan puuttua ajoissa.
Lapset mukaan yhteisöön
Lapsille voi suunnata helposti ihan omanlaista tiedottamista, ja digitaalisilla viestintäkanavilla esimerkiksi piirustus- tai askartelukilpailun järjestäminen on helppoa, eikä se maksa kuin muutaman minuutin tekemisen vaivan. Sama toki toimii ihan kaikenikäisille, ja taas saadaan uusia ihmisiä mukaan yhteisöön – jopa uusia sukupolvia. Taloyhtiöissä on tiettävästi järjestetty muun muassa piparkakkutalokisoja ja vaikka mitä muuta yhteistä kivaa. Ehkä vanhemmatkin olisi helpompi saada osallistumaan aktiivisemmin taloyhtiön toimintaan, kun myös lapset olisi huomioitu toiminnassa paremmin.
Taloyhtiö voi tukea asukkaiden jakamis- ja kiertotaloutta
Yhtälailla kirpputori- ja ruokatorityyppiset toiminnot digitaalisella alustalla ovat omiaan lisäämään yhdessä tekemistä samalla, kun vähennetään hävikkiä ja toimitaan ekologisesti ja vastuullisesti. Kun annetaan, vaihdetaan ja käydään kauppaa naapurien kesken, on luottamus valmiiksi jo paremmalla tasolla – ja samalla pääsee tutustumaan muihin asukkaisiin.
Digitaalinen asukasviestintä laajentaa viestinnän mahdollisuuksia taloyhtiössä
Aiemmin taloyhtiön viestintää on saattanut rajoittaa viestinnän tekemisen vaiva ja kustannukset. Perinteisen paperitiedottamisen rinnalle on onneksi noussut digitaalisia viestintäkanavia, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia viestiä ja osallistaa asukkaita asuinyhteisön toimintaan. Digitaalisten ratkaisujen avulla voi viestiä niin paljon ja niin kattavasti kuin vain tarvitsee, eikä viestintää tarvitse rajata vain oleellisimpiin – oikeastaan mitä enemmän viestii, sitä enemmän saa rahoilleen vastinetta.
Yhteisöllinen taloyhtiö tarjoaa tukea ja turvaa
Erityisissä tilanteissa, kuten pandemioissa tai muissa kriisitilanteissa, yhteisöllisyys voi osoittautua korvaamattomaksi voimavaraksi. Tällöin taloyhtiö toimii melkein kuin pieni kyläyhteisö, jossa naapurit auttavat toisiaan ja tarjoavat tukea ja turvaa. Naapuri ei olekaan ventovieras, vaan tuttu “naapurin Pekka”.
On tärkeää muistaa, että asuintalo ei ole hallituksen tai isännöitsijän talo vaan asukkaiden ja osakkaiden talo. Sormia napsauttamalla ei yhteisöllisyyttä voi kytkeä päälle, se vaatii ajatusta, sitoutumista ja toimeen ryhtymistä. Taloyhtiö voi auttaa alkuun ja ehdottaa esimerkiksi asukastoimikunnan perustamista – asukastoimikunnan ideoinnilla saadaan yhteisöllisyys alulle ja kehittymään. Panostus todellakin kannattaa, sillä yhteisöllinen taloyhtiö taloineen ja asukkaineen voi paremmin – tänään ja huomenna.
Iltalehti kirjoitti yhteisöllisyydestä 4.6.2024: ”Sanna ei muuttaisi enää suureen kerrostaloon – Löysi asumismuodon, josta ei luovu”.
