Kukapa sitä kotoaan muuttaisi – varsinkaan pois palveluiden ääreltä


Yrjö ja Hanna säätiö, joka on kotimainen asumisen kehittäjä ja hoivapalvelujen tuottaja jo yli 20 vuoden kokemuksella, yllättää heti koollaan: se on viiden suurimman Suomessa alalla toimivan yrityksen joukossa. Yrjö ja Hanna Koteja on eri elämänvaiheisiin ja -tilanteisiin: asumisoikeusasuntoja kaikenikäisille, vuokra-asuntoja senioreille ja palveluasuntoja ikääntyneille ja muille erityisryhmille.

Kodit ja rakennukset on suunniteltu kestämään: niissä voi asua elämän loppuun asti. Siksi laatuun halutaan panostaa. Petri Kokkonen, säätiön toimitusjohtaja mainitsee, että vaikka heillä satsataan laatuun ja kehittämiseen, säätiön rakenne mahdollistaa sen, että asukkaiden maksama vuokra kestää kriittisenkin tarkastelun.

Palvelut asukkaan tarpeen mukaan  

Yrjö ja Hanna Kodeissa kaikkeen asumiseen liittyy palvelu. Löytyy palveluasumisen malli, jossa kiinteänä osana asumista on valmiiksi tuotetut hoivapalvelut, sekä malli, jossa asukkaat itse valitsevat vapaasti, millaisia palveluita he haluavat asumiskokemuksensa täydentäjinä käyttää. Elämäntilanteen mukaan muuntuvat palvelut haluttiin mahdollistaa kaikille asukkaille ja siksi olikin tärkeää taata se, että palveluiden ostaminen on turvallista. Kehitystyön tuloksena syntyi eteisen evoluutio, palvelueteinen.

Sen teknisestä toteutuksesta vastasi One4all Finland Oy. Konsepti mahdollistaa sen, että asukas valitsee itselleen sopivat palveluntuottajat ja sopii esimerkiksi toimitusajankohdan suoraan tuottajien kanssa. Tällöin säätiö toimii palvelun mahdollistajana ja ekosysteemialustana.

Palvelueteinen – eteisen evoluutio

One4allilla on seurattu erityisen lämpimällä kiinnostuksella palvelukonseptin kehittämistä, joten on hienoa kuulla, että palvelueteinen on saanut paljon positiivista palautetta asukkailta. Ja vaikka se onkin ihmisille uusi konsepti, se on koettu kuitenkin helppokäyttöisenä ja turvallisena.

Konsepti tarjoaa tulevaisuudessakin monenlaisia soveltamismahdollisuuksia: esimerkiksi jääkaapin asentaminen palvelueteiseen onnistuu, näin asukas saa käyttöönsä kylmäsäilytystilan.

Erityisen innostavaa asumisen palvelukehityksen näkökulmasta on, että asumisen palveluiden ekosysteemi on kasvanut luonnollisesti loppukäyttäjien aktiivisuuden kautta: talon palveluntuottajien ekosysteemiin liitytään loppukäyttäjän kutsumana. Tapa on poikkeuksellinen ja siinä toteutuu aidosti käyttäjälähtöinen asumisen palveluiden kehittäminen.

Miten kehittää alalla, joka on tunnettu hitaudestaan?

Petri Kokkonen toteaa, että erilaiset kustannusten optimoimisen haasteet hidastavat uusien innovaatioiden käyttöönottamista alalla. Myös päätösten tekeminen on usein hidasta. Hänen havaintojensa mukaan alan kehittämisen paras paikka onkin olla ARA-toimija, erityisesti jos haluaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen uudistumiseen. Kiinnostavana, koko alaa kehittävänä ilmiönä hän mainitsee myös rakennusyhtiöiden keihäänkärkihankkeet, joissa laajastikin otetaan käyttöön uusia innovaatioita.

Vaikka monenlaisen kulutustiedon tuottaminen asukkaille eri alustojen kautta on lyönyt läpi, Petri peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista asumiskokemuksen uudistusta. Ala kaipaa kehittyäkseen uusia näkökulmia ja niitä voi löytää vaikkapa musiikkiteollisuuden tai kännyköiden maailmasta. Niissä molemmissa on koettu useita alaa ja käyttäjäkokemusta ravistelleita kehityssyklejä.

Asukkaiden tarpeissa tapahtuu lisäksi nopeitakin muutoksia elämäntilanteiden kehittyessä. Niiden keskellä ollaankin nykyisin valmiimpia esimerkiksi jakamaan erilaisia tiloja, mikäli niissä on toiminnallisesti mielekkäitä ja kutsuvia ratkaisuja. Petri nostaa esiin taloyhtiöiden kuntosalit tästä hyvänä esimerkkinä.

Kiertotalouteen liittyvät ratkaisut tapahtuvat hänen mukaansa hitaammin, mutta ovat silti vääjäämättömiä ja näissä kiinteistö voi tarjota tulevaisuudessa asukkailleen tehokkaan ympäristön esimerkiksi omien kulutus- ja kierrätystottumusten muuttamiseen.