Mitä karanteeni voisi opettaa asumisen viestinnästä?

 

Koti on muuttunut monelle meistä kouluksi, TE-toimistoksi ja työpaikaksi, keittiö ruokalaksi ja taukotiloiksi käyvät vessat ja käytävät. Eri paikkoihin liitetyt välimatkat ovat muuttuneet radikaalisti ja tällä hetkellä siirtymä näiden paikkojen välillä tuntuukin tapahtuvan tietokoneen ruudun lisäksi lähinnä korviemme välissä. Kun lisäksi siirtyilemme kodeissamme etätyöntekijän, etätyöttömän, opettajan, suurtalouskeittiön emännän ja vanhemman roolien välillä, kotoisat nurkkamme aiheuttava helposti klaustrofobisia tunnelmia. Eikä se ole ihme, yhdessä paikassa tuntuu tapahtuvan nyt tiivistetysti suurin osa elämästämme ja arjestamme.

Suurta iloa karanteeniarkeen on tuonut se, että yhteydenpito ystävien ja etäällä asuvien perheenjäsenten kesken on tiivistynyt. Erilaiset viestintäsovellukset mahdollistavat helpon tavan ottaa psyykkistä välimatkaa omasta arjesta. Tiedän, että joku jossain ilahtuu saadessaan viestini ja tuskin maltan odottaa, että viestiini vastataan.

Viestintäpaineet lisääntyvät myös taloyhtiöissä

Kun kotona vietetty aika on lisääntynyt, monen katse kääntyy myös kodin seiniin ja erilaisia remonttitarpeita havaitaan. Se tarkoittaa sitä, että viestintäpaineet lisääntyvät myös taloyhtiöissä. Nyt viimeistään alkaa näkyä, miten taitavasti niiden viestintä ja hallinto on hoidettu.

Koostimme tähän muutaman, jopa kiusallisenkin kysymyksen, jotka ovat eri puolilla jääneet vaille vastausta sen vuoksi, että samassa taloyhtiössä asuvat eivät joko tunne toisiaan tai arastelevat muista syistä keskustelun avaamista. Nämä kaikki olisivat helposti ratkaistavissa olevia asioita laadukkaalla viestinnällä.

  • Tarvitsenko taloyhtiöltä luvan suunniteltuun remonttiin?
  • Mistä löytyy tieto esimerkiksi ilmanvaihtoventtiilistä ja sen puhdistamisesta?
  • Missä taloyhtiön hallitus säilyttää tietoja seuraavasta toimintasuunnitelmasta? Kenellä on oikeus saada noita tietoja? Keitä taloyhtiön hallituksen oikein kuuluu? Mitkä asiat ylipäätään ovat heidän vastuullaan? Voiko hallituksen jäsenten kanssa jutella ihan normaalisti?
  • Hermostuukohan isännöitsijä, jos häneltä kysyy liikaa asioita? 
  • Kuka se talonmies on, en ole koskaan tavannut? Mistä hänet tavoitan?
  • Mikä ero isännöitsijällä ja huoltomiehellä on?
  • Uskaltaako kysyä taas uudelleen huollolta, että miten se huolto-ohje menikään?

Asuinyhteisöt ovat luonteeltaan yhä uudelleen muotoutuvia

Arkijärjelläkin ajatellen voi helposti päätyä samaan lopputulokseen kuin erilaisissa psykologisissa tutkimuksissa: mitä laadukkaammin tietoa jaetaan, sitä parempaa oppimista tapahtuu, sitä tyytyväisempiä ollaan, sitä helpommin onnistutaan ja löydetään uusia, luovia toimintatapoja yhteisöissä.

"Mikäli viestinnän laadukkaista ja pysyvistä ratkaisuista ei ole huolehdittu, asiat katoavat jatkuvan muutoksen alle. Kun tieto katoaa, tilalle astuvat luulo ja epävarmuus.

Asuinyhteisöt ovat luonteeltaan yhä uudelleen muotoutuvia, verkostomaisia toimintaympäristöjä niin asukkaille, osakkaille kuin hallinnolle. Mikäli viestinnän laadukkaista ja pysyvistä ratkaisuista ei ole huolehdittu, asiat katoavat jatkuvan muutoksen alle. Kun tieto katoaa, tilalle astuvat luulo ja epävarmuus. Niiden varassa esimerkiksi tehdyt remonttiratkaisut voivat tulla kalliiksi taloyhtiöille.

Helpon ja luotettavan viestinnän merkitys on avautunut monelle meistä viimeistään nyt karanteenissa. Samaan aikaan taloyhtiöiden tarpeet viestinnän tehostamiseen ja laadun parantamiseen kasvavat.

Mikään ei saisi olla liian tyhmä kysymys esitettäväksi, ja hankala vastaus tai ohjeistus yhä uudelleen selvennettäväksi. Ja mikäli jatkuvaan kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen ei ole resursseja, tietojen pitäisi olla ajantasaisesti asukkaiden saatavissa silloin, kun asukas niitä tarvitsee.

Asukkaat eivät välttämättä edes kohtaa taloyhtiön hallinnon jäseniä kasvotusten, eivätkä ehdi tutustua heidän työskentelytapoihinsa. Siksi turvallisen ilmapiirin rakentamisen kannalta on erityisen tärkeää parantaa ja kehittää tiedon jakamista, viestiä aktiivisesti monesta suunnasta, osallistaa ja ohjata.

Menestyvässä taloyhtiössä ollaan tyytyväisiä arkeen ja asumiseen

Menestyvässä asuinyhteisössä niin asukkaat kuin hallitusten jäsenet, isännöinti, huolto, erilaiset yhteisökoordinaattorit, asukastoimikuntien jäsenet tai vaikkapa siistijä voivat olla tyytyväisiä arkeensa ja asumiseensa. Tällainen tyytyväisyyden taso on aidosti myös saavutettavissa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että taloyhtiössä on turvallista jakaa tietoa, tuoda esiin omat mielipiteensä ja kehitysehdotuksensa ilman, että kokee joutuvansa naurunalaiseksi.

Aloitetaan siitä, että tullaan tutuiksi! Tervehditään naapuria. Sillä on karanteeniarkea elävälle ihmiselle erityisen iso merkitys, ja nyt kun sen aloittaa turvallisen etäisyyden päästä, myöhemmin onkin jo helpompaa vaihtaa muutama sanakin ja auttaakin tarvittaessa.

Otetaan muutenkin käyttöön tehokkaammat viestintävälineet taloyhtiöissä. Niistä koituu yllättävänkin suuria säästöjä, kun ihmisten välisen, laadukkaan vuorovaikutuksen lisääntymisen myötä tieto kulkee tehokkaammin ja ihmiset osaavat toimia yhteisöissään rakentavasti. Ja pikkuhiljaa ne helposti tyhjiksi jäävät pihat ja yhteistilat täyttyvät yhteisestä toiminnasta, johon on helppo asukkaan osallistua.