Yhteisöllisyys, yhteiskuntaa ja elämää koossa pitävä voima

 

Hyvän asumiskulttuurin onnistumisen edellytykset löytyvät yhteisöllisyyttä edistävästä asumis- ja toimintakulttuurista, jossa arvostetaan asukkaita. Yhteenkuuluvuus, yhteisyys, luottamus ja vastavuoroisuus, keskinäinen tuki ja apu, kansalaisten osallisuuden, omatoimisuuden ja sopeutumisen mahdollistaminen ovat yhteisöllisyyden tärkeitä elementtejä. Asuinyhteisön rakentamiseen kehitetyt palvelut ja viestintävälineet auttavat myös omalta osaltaan yhteisön jäseniä sitoutumaan mukaan yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Yhteiset tilat, toimintatavat ja viestintä yhteisöllisyyden rakentajana

Yht02.jpg

Kruunuvuorenrannan Kruunuparkissa on käytössä yleisen asukastilan lisäksi myös kuntosali.
Alueen asukkaat voivat varata salin käyttöönsä esim. PNT®mobile asukassovelluksensa kautta. Tiloihin mennään sisälle henkilökohtaisella PIN-koodilla, joka syötetään tilaan mentävän oven vieressä olevaan pinkoodinlukijaan. 

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan sitä, että joukko yksittäisiä kotitalouksia jakaa välineiden ja palvelujen lisäksi yhteistiloja, joita voivat olla mm. saunan ja pesutuvan lisäksi kerhohuoneet, monitoimitilat tai erilaiset työ- ja harrastustilat.

“Ruokakuntien pieneneminen sekä kaupunkiasumisen erillisyys luovat tarvetta asumismuodolle, joka olisi nykyistä asuntotuotantoa vuorovaikutteisempaa ja yhteisöllisempää. Pyrkimyksenä on saada asumiseen uutta sosiaalista sisältöä, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin luonnollisen kanssakäymisen ihmisten välillä. Tavoitteena on myös arkielämän helpottuminen. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot ovat lisänneet asukkaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.” Lähde. 

Asumista tukevaa tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan oman yhteisön sisällä tieto ei aina kulje eikä se kohtaa sen tarvitsijaa. Yhteisöllistä asukasviestintää tukemaan kehitetyt ammattimaiset viestintätyökalut muuttavat parhaimmillaan asumisen arkea yhteisöllisempään suuntaan. Pelkästään tiedon yksisuuntaisesta jakamisesta on hyvä siirtyä yhteisöä ohjaavaan ja yhteisön vuorovaikutusta kehittävään suuntaan viestinnän keinoin. Lisäksi luottamuksellisen asumisyhteisön kehittymiselle on merkittävää se, että kahdensuuntainen viestintä taloyhtiön hallinnon ja asukkaiden välillä on saavutettavaa ja helppoa.

 

Harrastamismahdollisuuksia, sosiaalista apua, tukea ja sopeutumista yhteisöllisillä ratkaisuilla

Kaupungeissa ja kasvukeskuksissa yhteisöllinen asuminen ja asuinalueiden yhteisöllisyys voivat toimia osaratkaisuna haasteisiin, joita erilaiset väestöryhmät kohtaavat asuinympäristössään.

Yhteistilat toimivat eri sukupolvien ja kulttuurien kohtaamispaikkoina, yhteisinä olohuoneina, joissa yhteisen toiminnan lisäksi asumiseen liittyvä tietotaito välittyy asukkaiden välillä.

Yhteisesti jaetut tilat luovat esimerkiksi senioreille paikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden vastavuoroisen sosiaalisen avun ja tuen saamiseen kanssaihmisiltä. Iäkkäämpien asukkaiden toimintakyky säilyy pidempään, naapuriapua on saatavilla tarvittaessa, turvallisuuden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunne vähenee.

Esimerkkinä yhteisöllisestä rakentamisesta on NAL-asunnot Oy, Setlementtiasunnot Oy ja taiteilijoiden perustama Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy. Yhteisrakennuttamisen tuloksena tuleville asukkaille tarjotaan kohtuuhintaisia vuokrahuoneistoja ja laajat yhteiset tilat kaikkien kolmen talon asukkaiden käyttöön. Toteuttajien tavoitteena on eri sukupolvien yhteinen arkinen asuminen ja kohtaaminen myös taiteen keinoin. Talojen yhteistilat mahdollistavat monipuolista yhteisöllistä tekemistä ja harrastamista. Tarjolla on myös erilaisia työskentely- ja näyttelytiloja asukkaille. Lisätietoa tämän linkin kautta. Lähde.

 

SOPEUTUMISTA YHTEISÖLLISILLÄ RATKAISUILLA

Maahanmuuton myötä ovat lisääntyneet yhteisöllisyyttä korostavat laajennetut perhemallit, ja siksi voi syntyä tarvetta kehittää erilaisia asukkaita yhdistäviä asumisratkaisuja.

“Yhteisöllisessä kulttuurissa perheeksi ei käsitetä ydinperhettä, vaan laajempi perhe, johon kuuluu sukulaisia useammasta polvesta”, Väestöliitto

Yhteistiloja hyödyntämällä sekä monikielistä, visuaalista ja vuorovaikutteista asukasviestintää kehittämällä voidaan löytää ratkaisuja maahanmuttajien sopeutumiseen liittyviin haasteisiin.

 

Yhteistilojen varausjärjestelmällä tuetaan tilojen joustavaa ja turvallista käyttöä

Yhteistilojen joustavaan ja turvalliseen käyttöön ratkaisuna ovat digitaaliset varauskalenteri- ja kulunohjausjärjestelmän eri mahdollisuudet. Asukkaille yhteistilojen varaukset tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jolloin yhteiskäyttötiloja hyödynnetään enemmän. Nämä digitaaliset ratkaisut auttavat myös kehittämään kiinteistöstä yhä turvallisemman asua, sillä kulunohjauksella estetään luvaton pääsy asuinkiinteistöjen yhteistiloihin.

Yht04.jpg

Digitaalisen porrasnäytön kautta voi välittää asukkaille sekä oman taloyhtiön että koko asuinalueen tiedotteita.
Kosketusnäytöstä on pääsy digitaalisiin varauskalentereihin.

Asukasviestinnällä yhteisöllisempää asumiskulttuuria

Kestävin yhteisö syntyy yhteisöstä itsestään. Asuinyhteisön viestintä luo parhaimmillaan edellytykset yhteisöllisen asumiskultuurin ja toimintatapojen kehittämiselle.

Asukaslähtöisesti valitut viestintävälineet ja asukkaiden asumista tukeva vuorovaikutteinen tiedottaminen toimivat sillanrakentajina asukkaiden ja taloyhtiön hallinnon, isännöinnin ja huollon välillä. Yhteisesti jaetun viestintäkanavan kautta voidaan ohjata asuinyhteisön toimintaa tiettyyn suuntaan mm. asumiseen liittyvillä ohjeistuksilla, monikielisellä tiedottamisella ja visuaalisella viestinnällä.

 

One4all_yhteisollisyys10.jpg

Virtuaalisen kirpputorin kautta voi jakaa, kierrättää, myydä tai antaa ylimääräistä tavaraa oman taloyhtiön
tai vaikkapa korttelin asukkaille. Kirpputori-ilmoituksen voi tehdä näppärästi PNT®mobile asukassovelluksen kautta kotoa käsin.

 

Asukkaiden väliseen käyttöön kehitetty digitaalinen ilmoitustaulu ja virtuaalinen kirpputori on yhteisölle mahdollisuus luoda itse omaa viestintäkulttuuriaan ja kehittää jakamistaloutta. Asukkaat voivat jakaa tietoa alueen toiminnasta tai tapahtumista, tarjota palveluja sekä vaihtaa, lainata tai vuokrata tavaroita yhteisesti jaetun viestintäkanavan kautta. Myös asukastoimikunnat voivat yhteisöviestinnällä olla mukana luomassa tiloihin toimintaa ja kehittämässä asumiskulttuuria haluttuun suuntaan.

 

YHTEISÖLLISYYTTÄ KEHITETÄÄN MYÖS KORTTELI- JA ALUERAKENTAMISEN KAUTTA:
Sukupolvienkortteli:
“Ylisukupolvista vuorovaikutusta vahvistetaan eri ikäisiä asukkaita yhdistävällä asumisella.” Lähde
Harppuunakortteli:
“Kortteliin suunniteltu digitaalinen palveluverkko on kaikkia asukkaita palveleva järjestelmä. Se palvelee saunan varaamisessa sekä monimuotoisessa interaktiivisessa yhteydenpidossa korttelin hoito- ja huoltohenkilöihin ja muihin asukkaisiin. Järjestelmä on käytössä niin auloissa kuin asunnoissakin.” Lähde 
Kruunuvuorenranta:
“Helsingin Kruunuvuorenrannassa panostetaan sekä alueelliseen- että korttelirakentamiseen, joissa huomioidaan erilaisten asukkaiden monimuotoinen arki ja tarpeet.” Lähde 
Tesoman elinkaarikorttelissa toteutuu alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja sukupolvia yhdistävä asunto- ja palvelukortteli nimeltään “Kohtaaminen”. Lähde