Asukasdemokratian toteutuminen vaatii toimivaa viestintää
Uudistetun asumisoikeuslain mukainen asukashallinto astui voimaan 1.9.2022 ja uudistettu yhteishallintolaki tulee puolestaan voimaan vuoden 2024 alusta. Uudistetut lait edistävät muun muassa sähköisiä asiointikanavia ja sähköistä tiedotusta.
Mitä muuta lakiuudistuksista ja asukasdemokratiasta tulisi tietää? Haastattelimme ARAn eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylitarkastajia Anne Salinia ja Henni Rajalaa, jotka avaavat lakiuudistuksen pääpiirteitä.
Mikä asukashallinto ja yhteishallinto?
Anne kertoo heti haastattelun aluksi, että vaikka puhekielessä on tapana puhua asukasdemokratiasta, oikeat termit ovat yhteishallinto vuokrapuolella ja asukashallinto asumisoikeuspuolella.
Molemmat tarjoavat asukkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa omaa asumista koskeviin asioihin ja oman talon asioihin. Uudistuva yhteishallintolaki edistää sujuvaa yhteyttä asukkaiden ja vuokrataloyhteisöjen välillä. Asumisoikeusasuntojen asukashallinnossa on samansuuntaiset tavoitteet kuin vuokrapuolella.
Uudistetut lait tarjoavat Annen mukaan kaivattua joustavuutta asukas- ja yhteishallintoon.
“Asukashallinto ja yhteishallinto mahdollistavat oikeuden, ei velvollisuuden, osallistua yhtiön ja yhteisöjen toimintaan. Hyvä asukas- ja yhteishallinto syntyykin yhdessä, ei sanelemalla.
Laki määrittää raamit, joiden puitteissa pitää toimia, mutta monista asioista asukkaat päättävät ja yhteisön kanssa voidaan sopia, miten asiat toteutetaan. Osassa taloista on aktiivisia ja osassa vähemmän aktiivisia asukkaita, ja se näkyy tietysti toiminnassa.”
Uudet lait edistävät sähköisiä kanavia
Henni kertoo, että uusien lakien myötä korostuu varsinkin yhteisön vuoropuhelu asukkaiden kanssa. Yhteishallinnon osalta on säädetty, että asukkaiden kokous pitää kutsua koolle vähintään kerran vuodessa. Jos kohteessa ei ole asukastoimikuntaa, kokouksen kutsuu koolle omistaja. Jatkossa vuokrataloyhteisössä pitää myös olla nimetty yhteyshenkilö yhteishallintoon liittyvissä asioissa ja selkeä tapa vastaanottaa asukkaiden palautteita.
“Laki on pyritty jättämään joustavaksi, jotta erilaisia toimintamalleja voidaan kehittää. Kaikissa malleissa on keskeistä, että ajatellaan asukkaan etua ja sitä, että asukkaat pystyvät osallistumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi asukasraateja ja sähköisiä äänestyksiä on mahdollista hyödyntää.”
Anne puolestaan kertoo, että asumisoikeuspuolella pitää olla yhteistyöelin, jonka tehtävänä on perehtyä yhteisöön, toimia johdon keskustelukumppanina, auttaa asioiden valmistelussa hallitukselle ja tiedottaa asukkaille valmisteluprosesseista. Asukkaiden ja omistajan yhteistyöllä luodaan luodaan mallit ja raamit, miten asukashallintoa toteutetaan.
“Uudessa laissa edistetään digitaalisia asiointikanavia ja edellytetään, että tietojen on oltava saatavilla sähköisesti. Esimerkiksi tieto käyttövastikkeen määräytymisestä pitää olla saatavilla sähköisesti.
Viestinnässä suunta on kohti digitaalisuutta. Moni taho on jo ryhtynyt lisäämään digitaalista toimintaa. Potentiaalia on hyödyntää digitaalisia kanavia muussakin kuin asukashallinnossa.”
Useassa ARA-kohteessa on jo käytössä asukassovellus. Esimerkiksi Setlementtiasunnoilla on ollut käytössä One4allin kehittämä Kerro-asukassovellus jo viisi vuotta ja Avain Asunnot otti käyttöön Kotiavain-asukassovelluksen tänä keväänä.
Viestintä keskeisessä roolissa asukas- ja yhteishallinnossa
Anne kertoo, että usein asukkaat kokevat, että tiedottaminen on puutteellista tai vähäistä.
“Tiedottamisen tavat ja välineet pitäisi olla hyvät ja kattavat, jotta asukkaat tavoitetaan ja asukkaat löytävät mahdollisimman helposti tarvitsemansa tiedot. Saavutettavuus ja erityisryhmät pitää huomioida. Digitaaliset kanavat ovat nykyään pääasiallisia kanavia, mutta on ihmisiä, joilla ne eivät ole käytössä ja silloin tiedot voi pyydettäessä toimittaa paperisena.”
Myös Henni painottaa yhdenvertaisuuden huomioimista viestinnässä, jotta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.
“On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, kuten opiskelija-asunnot, joiden kohdalla viestintä voisi olla täysin digitaalista.”
Miksi asukkaille on tärkeää antaa vaikutusvaltaa?
Hennin ja Annen mukaan vaikuttamismahdollisuudet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja voivat myös johtaa kustannussäästöihin.
“Vaikutusmahdollisuus lisää vastuunkantoa asunnoista ja kohteista. Myös asumisviihtyvyys paranee, kun saa vaikuttaa talon omiin asioihin. Asukkaalla voi olla paras näkemys esimerkiksi siitä, millaisia korjaustarpeita on. On todella hyvä, että asukkaita kuullaan”, kiittelee Henni.
Anne nostaa esiin myös asukkaiden turhan vaihtuvuuden vähenemisen, kun asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoihinsa.
“Tuo vakautta, kun asukkaat ovat tyytyväisiä asumiseensa.”
ARA tukee asukasdemokratian toteutumista valvomalla ja ohjeistamalla
Anne ja Henni kertovat, että ARA valvoo asumisoikeuslain mukaista asukashallinnon toteuttamista ja vuodenvaihteesta eteenpäin myös yhteishallinnon toteuttamista.
“Meille kuuluu neuvonta ja valvonta. Pyrimme ohjaamaan, neuvomaan ja korjaamaan asioita. Lähtökohta on aina se, että ennakoivalla ohjeistuksella ja riittävällä hallinnollisella ohjauksella saadaan mahdolliset epäkohdat kuntoon ja päästään yhteiseen hyvään lopputulokseen.”